Hyvinvointitiedon hyödyntäminen hoitotyössä

Viime vuosien suurin muutos on Sote-alalla ollut hyvinvointialueiden perustaminen. Hyvinvointialueiden rahoitus on toistuva puheenaihe julkisuudessa ja moni alueista kamppailee taloudellisten haasteiden kanssa. 

Hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä silloinen hallitus esitti yhdeksi lääkkeeksi tiedolla johtamista. Toivo-ohjelma ja siihen liittyvät hankkeet ja projektit loivat tietopohjaa ja työkaluja ylätasolle. En käy tässä kirjoituksessa tarkemmin näiden tuloksia läpi vaan nostaisin esiin nykyisten järjestelmien hyödyntämisen. 

Useassa hoitoyksikössä on käytössä hoitajakutsujärjestelmä, jolla asiakas saa kutsuttua hoitajan paikalle auttamaan esimerkiksi WC- käynnissä. Lähes kaikissa hoitajakutsujärjestelmissä on myös muita toimintoja, kuten poistumisvalvonta, hoitajapainike ja mahdollisuus liittää kolmannen osapuolen laitteita esimerkkinä epilepsiahälytin. Kyseiset toiminnot on useasti otettu yksiköissä hyvin käyttöön ja osaaminen niiden hyödyntämisessä on riittävällä tasolla. 

Oikein suunniteltuna ja toteutettuna kyseiset ratkaisut tuottavat tietoa hälytysten määrästä, hälytysten reagointiajasta, mihin aikaan asiakkaat tekevät eniten hälytyksiä. Tietoa saadaan rajattua osasto ja yksikkö tasolla vertailun helpottamiseksi. Tietoa voidaan hyödyntää vuorosuunnittelussa, laadun mittaamisessa ja resurssoinnissa. Tieto on saatavilla järjestelmistä helposti ja yksittäiset esihenkilöt osaavat hyödyntää olemassa olevaa tietoa. 

Hoitajakutsujärjestelmien arvokkain ominaisuus jätetään lähes poikkeuksetta hyödyntämättä. Hyvinvointitieto, joka mittaa asiakkaan nukkumista, päivittäistä aktiivisuutta ja seuraa vuorokausirytmiä. Kuinka kyseistä tietoa voidaan hyödyntää hoitotyössä? Voidaan seurata millaisia muutoksia lääkkeenvaihdolla tai hoitomuutoksella on asiakkaan nukkumiseen ja päivittäiseen aktiivisuuteen. Asiakkaan ollessa muistisairas ei voida luottaa asiakkaan kertomaan vaan järjestelmä tuottaa luotettavaa tietoa. Hyvinvointitiedosta voidaan tuottaa helposti luettavia raportteja, joista voidaan seurata, kuinka on asiakkaan kuntoutusjakso vaikuttanut hyvinvointiin. Onko oikeasti lisännyt aktiivisuutta, saako levättyä vai valvottaako kipu. Kuntoutuspuolella hyvinvointitiedon hyödyntäminen myös kotiutumisen jälkeen on mahdollista ja näin voidaan ehkäistä kuntoutuksen taantuminen. 

Hyvinvointitieto helpottaa myös hoitajien päivittäistä tekemistä. Erilaiset automaattiset hälytykset passiivisesta asiakkaasta tai yöllä unen seuraaminen. Yöllä voidaan seurata henkilöiden nukkumista ja reagoida heräävään asiakkaaseen. Tämä luo yöllä työskenteleville turvallisuuden tunnetta ja vähentää turhaa käymistä asiakkaiden huoneissa. Parasta tässä on, että nämä ominaisuudet löytyvät jo monesta palvelutalosta.  

Kuinka lähteä hyödyntämään järjestelmiä täysimääräisesti? Suunnitelmallinen koulutus, jossa koulutetaan johto, lääkärit ja hoitajat hyvinvointitiedon hyödyntämiseen sekä luodaan osaaminen tiedon keräämiseen ja tulkitsemiseen. Pelkkä koulutus ei monesti riitä ylläpitämään osaamista vaan monesti joudutaan tarkastelemaan perehdytysprosessit sekä toimintamallit. 

Jos asia herätti kiinnostusta. Olkaa rohkeasti yhteydessä ja voimme kertoa lisää, kuinka tiedolla johtaminen tuodaan päivittäiseen tekemiseen.